MarjattaRasi

Kaikki blogit puheenaiheesta Kehitysmaat

Kehitysmaiden puheenvuoro

"Suomen valkuaisomavaraisuus täydennysvalkuaisen osalta on vain 15 %.

Suomeen tuotiin vuonna 2013 lähes 200 miljoonan euron arvosta soijaa, rypsiä ja rapsia.

Merkittävin osa menee rehukäyttöön.

Valkuaisomavaraisuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon Suomessa tarvittavasta valkuaisesta on kotimaista alkuperää. "

Lähde: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/143039/Lahti_Anssi.pdf?seq...

--

K&K Suonpää: "Paunio - tuo kauhea äärioikeistolainen"

Moninkertaisesti Pulitzer-palkittu Pro Publica julkaisee saman analyysin punavihreiden ja erityisesti Hillary Clinton'n "ihmisystävyydestä" kuin minä paria kuukautta aiemmin. https://www.propublica.org/article/cookstoves-push-to-protect-the-planet-falls-short

Ryhtyisinkö kummiksi 30e/kk?

Katselin tässä TV-ohjelmaa jossa käsiteltiin kummilapsitoimintaa. Ohjelman katsominen herätti mielessäni ajatuksia. Lisäksi mieleeni tuli viimeisin nenäpäivä ja siihen liittyneet keskustelut lähipiirissäni. 

Maailma velkasuossa - puhkeaako kupla?

Sattui silmiini tuore juttu Jyllands-Postenissa maailman velkautumisen tasosta ja kasvusta 2007 finanssikriisin jälkeen. Ohessa tiivistelmä jutusta ja keskeisiä velkaantumislukuja. Kyseessä on siis kokonaisvelka: valtioiden, elinkeinoelämän, finanssisektorin ja yksityishenkilöiden velkataakka vuoden 2016 lopussa  ja velan kasvu 2017 ensimmäisellä neljänneksellä  verrattuna viime vuoden vastaavaan.

Ilmasto- ja päästöasioissa tehtävä rohkeita päätöksiä

Monet kehitysmaat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kuten pahoista tulvista, armottomasta kuivuudesta ja rajumyrskyistä. Ilmasto- ja päästöasioiden suhteen pitäisi tehdäkin mahdollisemman pian rohkeita poliittisia päätöksiä.

Onko Suomen seistävä ja kaaduttava Afrikan rinnalla?


Onko länsimaiden seistävä ja kaaduttava Afrikan ja Lähi-idän maiden rinnalla, koska ovat vastuussa kehitysmaiden kurjuudesta? Eli täytyykö länsimaiden vastaanottaa kehitysmaista tulevat loputtomat ja kasvavat väestövirrat, kunnes tästä seuraa taloudellinen ja yhteiskunnallinen romahdus?

Kehitysapu on ennen pitkää perusteltua lopettaa

Kolonialismin (siirtomaavalta) aikakausi tunnettuine seurauksineen Afrikassa on tavanomaisin, useimmin esiin nostettu sekä myös yleisesti hyväksytty selitys kyseisen maanosan ja käytännössä koko muun maailman välisille valtaisille eroille kehityksessä niin teknologian, useiden humanitaaristen mittareiden, kuten tasa-arvon, sekularismin (uskonnonvapaus), yleisen turvallisuustason toteutumisen, demokratian kuin tieteellisten saavutustenkin saralla.

Nykyinen ihmiskunta ei ole elätettävissä ilman teollisuutta ja tehomaataloutta

Artikkelin ohessa esitetyistä kuvista ylin, jossa kuivaa peltoa kynnetään Afrikassa, on otettu tämän päivän Helsingin Sanomien (13.02) sivulta ja kaksi alempaa kuvaa yleiskaava.fi-sivuston mainostaman Urban Boulevards-opiskelijoiden näyttelystä. Ylin kuva esittää siis tyypillistä tilannetta kehitysmaassa ja kaksi alinta ovat, sikäli kun niillä tarkoitetaan sitä, miltä kaupungin pääväylien olisi tulevaisuudessa tarkoitus näyttää, jonkinlaisia esimerkkejä pohjoiskorealaisesta tai kylmän sodan aikaisen Albanian dystopiasta.

Kehitysyhteistyö ei ole turhaa

Kukaan ei voi kiistää sitä, etteikö ammattiyhdistysliike olisi saanut paljon hyvää aikaiseksi tavalliselle kansalaiselle Suomessa. Jos sitä epäilee, niin voi vaikkapa Googlata hakusanalla ”ammattiyhdistysliikkeen saavutukset”, ja miettiä minkälainen työelämä meillä olisi ilman näitä saavutuksia. Maailma on kuitenkin muuttunut vapaan markkinatalouden ja rajojen poistumisen myötä. Uutena haasteena ovat ”ne muut”, eli maat joissa ay-liikettä ei ole, tai joissa sen saavutukset ovat olemattomat.

Kehitysyhteistyö on meidän kaikkien asia

Ulkoasiainministeriö teetti tammikuussa Taloustutkimus Oy:llä tutkimuksen siitä, miten hyvin suomalaiset

tuntevat maailman tilan ja vuosituhattavoitteiden toteutumisen. Vuosituhattavoitteiden määräaika

umpeutuu tänä vuonna ja ne ovat olleet monelta osin menestystarina. Tutkimus osoitti, että 8/10

suomalaisesta uskoo, että köyhyys on huomattavasti lisääntynyt, vaikka äärimmäinen köyhyys saatiin

puolitettua (1990-luvun alun tasosta) jo viisi vuotta ennen tavoitteen määräaikaa, eli vuonna 2010.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä