Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Fri, 17 Apr 2015 03:03:44 +0300 fi Vielä ehtii äänestää http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193249-viela-ehtii-aanestaa <p>Ennakkoäänestys oli vilkasta. Upeaa! Nyt sitten kaikki ne, jotka eivät vielä ole äänestäneet, äänestämään sunnuntaina. Ja säästä huolimatta. Toki on kivaa lähteä äänestämään aurinkoisessa säässä, mutta jos sataa, ei anneta sen säikyttää. Suomen kevät on epävakaa, emmekä me ole sokerista - kunnon kamppeet päälle ja menoksi.&nbsp;</p><p>Meidän pitää olla iloisia ja ylpeitä siitä, että saamme äänestää vapaassa maassa ja valita vapaasti monien erilaisten puolueiden ja ideologioiden joukosta omamme. Näinhän ei ole kaikkialla. Voi olla, että äänestämään pääsee, vaan valinnanvaraa ei ole.&nbsp;</p><p>Me emme voi olla ylpeitä viime vuosien äänestysprosenteistamme. Nukkuvien puolue on suurin puolue. Vilkas ennakkoäänestys antaa toivoa toisenlaisesta suunnasta. Olen pohtinut myös sitä, pitäisikö äänestämisen olla pakollista, kuten se on demokraattisissa BENELUX-maissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sekä ymmärtääkseni monessa muussakin maassa. Äänestämättömyydestä seuraa pieni sakkorangaistus. Mutta kun eletään ja toimitaan vapaassa, demokraattisessa yhteiskunnassa, pakko tuntuu vieraalta.&nbsp;</p><p>Vaalikampanjatyötä &quot;toreilla ja turuilla&quot; tehdessä, kuulee usein sanottavan, ettei yhdellä äänellä ole merkitystä, ei yhdellä äänellä voi vaikuttaa. Mielestäni näin ei ole. Jokainen ääni on tärkeä ja yksikin ääni voi ratkaista suuntaan tai toiseen. On tärkeää, että demokraattisesti valitut edustajat toimivat avoimesti ja pitävät yhteyksiä äänestäjiin. Valituksi tulleet haluavat myös pitää yhteyttä äänestäjiin, joten uskon, että he ilahtuisivat, jos reippaasti ja aktiivisesti ottaisimme heihin yhteyttä ja kertoisimme ajatuksistamme, tekisimme ehdotuksia, toisimme esiin epäkohtia.&nbsp;</p><p>Äänestämisestä voi tehdä kivan yhteisöllisen hetken. Mennään yhdessä ystävien, perheen tai tuttavien kanssa äänestämään, ehkä pienelle lenkille tai kaffeille. Ja tuloksiakin voidaan jännittää yhdessä. Tiedän, että monille tämä onkin perinne. ELI ylös, ulos, lenkille ja ÄÄNESTÄMÄÄN! Ja Helsingissä mielellään Marjatta Rasi, viiskasi (58).&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennakkoäänestys oli vilkasta. Upeaa! Nyt sitten kaikki ne, jotka eivät vielä ole äänestäneet, äänestämään sunnuntaina. Ja säästä huolimatta. Toki on kivaa lähteä äänestämään aurinkoisessa säässä, mutta jos sataa, ei anneta sen säikyttää. Suomen kevät on epävakaa, emmekä me ole sokerista - kunnon kamppeet päälle ja menoksi. 

Meidän pitää olla iloisia ja ylpeitä siitä, että saamme äänestää vapaassa maassa ja valita vapaasti monien erilaisten puolueiden ja ideologioiden joukosta omamme. Näinhän ei ole kaikkialla. Voi olla, että äänestämään pääsee, vaan valinnanvaraa ei ole. 

Me emme voi olla ylpeitä viime vuosien äänestysprosenteistamme. Nukkuvien puolue on suurin puolue. Vilkas ennakkoäänestys antaa toivoa toisenlaisesta suunnasta. Olen pohtinut myös sitä, pitäisikö äänestämisen olla pakollista, kuten se on demokraattisissa BENELUX-maissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sekä ymmärtääkseni monessa muussakin maassa. Äänestämättömyydestä seuraa pieni sakkorangaistus. Mutta kun eletään ja toimitaan vapaassa, demokraattisessa yhteiskunnassa, pakko tuntuu vieraalta. 

Vaalikampanjatyötä "toreilla ja turuilla" tehdessä, kuulee usein sanottavan, ettei yhdellä äänellä ole merkitystä, ei yhdellä äänellä voi vaikuttaa. Mielestäni näin ei ole. Jokainen ääni on tärkeä ja yksikin ääni voi ratkaista suuntaan tai toiseen. On tärkeää, että demokraattisesti valitut edustajat toimivat avoimesti ja pitävät yhteyksiä äänestäjiin. Valituksi tulleet haluavat myös pitää yhteyttä äänestäjiin, joten uskon, että he ilahtuisivat, jos reippaasti ja aktiivisesti ottaisimme heihin yhteyttä ja kertoisimme ajatuksistamme, tekisimme ehdotuksia, toisimme esiin epäkohtia. 

Äänestämisestä voi tehdä kivan yhteisöllisen hetken. Mennään yhdessä ystävien, perheen tai tuttavien kanssa äänestämään, ehkä pienelle lenkille tai kaffeille. Ja tuloksiakin voidaan jännittää yhdessä. Tiedän, että monille tämä onkin perinne. ELI ylös, ulos, lenkille ja ÄÄNESTÄMÄÄN! Ja Helsingissä mielellään Marjatta Rasi, viiskasi (58). 

]]>
0 http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193249-viela-ehtii-aanestaa#comments Äänestäminen Äänestysaktiivisuus Eduskuntavaalit 2015 Fri, 17 Apr 2015 00:03:44 +0000 Marjatta Rasi http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193249-viela-ehtii-aanestaa
Arjen huolia http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192828-arjen-huolia <p>Vaalikentillä oppii paljon. Oppii, kun kuuntelee ihmisiä ja kuuntelee heidän arjen huoliaan ja ongelmiaan.</p><p>Eläkeläisiä on jo reippaasti yli miljoona. Valtaosa heistä on huolissaan oman arkensa pyörittämisestä ja jaksamisestaan. &nbsp;Eläkkeiden verotus puhuttaa. Ja vaikka Kokoomus ja puolueen johto on jo useaan otteeseen selvästi sanonut, että eläkeläisiin kohdistuva verotus on hoidettava siten, ettei tässä maassa yhtäkään ryhmää voida verottaa eri tavalla, ei tämä viesti tunnu menevän perille. Eli kokoomus tahtoo jatkossa turvata kaikkien tulonsaajien yhtäläisen verotuksen. Näin voidaan turvata se, että eläkeläiset voivat kuluttaa, harrastaa ja käyttää palveluja, ja näin merkittävällä tavalla pyörittää yhteiskuntamme rattaita.&nbsp;</p><p>Palvelujen saatavuus myös huolestuttaa ja pelottaakin. Lääkäriin ei helpolla ja se luo turvattomuuden tunnetta. Ja sitten kun &nbsp;pääsee, pitää jonottaa ja odottaa. Julkisella puolella ei pidä kuvitella, että eläkeläisillä on kaikki maailman aika, joten he joutavat odottamaan montakin tuntia annetusta lääkärin ajasta. Tämä huolestuttaa ja kiukuttaa monia, jotka toimivat &nbsp;omaishoitajina, tai ovat luvanneet hakea lastenlapsia päiväkodista, koulusta tai harrastuksista, tai ovat menossa omiin harrastuksiinsa.&nbsp;</p><p>Varttuneemmat ihmiset toivovat, että palvelut säilyisivät lähellä. Kulosaaressa kuulin, ettei siellä ole enää pankkiautomaattia. Ja kun käteistä pitää mennä hakemaan kauempaa, samalla tehdään sitten ostoksiakin kauempana ja lähikaupat näivettyvät. Ja kyllähän me kaikki toivomme, että lähistöllämme olisi pieniä kivijalkakauppoja, mutta nekin säilyvät vain, jos me niiden palveluja käytämme.&nbsp;</p><p>Hyvään arkeen kuuluu myös kiireettömyys. Pitää olla mahdollista ylittää Mannerheimintie yksillä liikennevaloilla. Ja nythän joihinkin isoihin kauppoihin on tullut ns. hitaita kassoja, joissa saa rauhassa kaivaa kukkaron pohjalta kolikoita ja jutella kassan kanssa. Tämä on mahtavaa. Kun vielä keräämme rohkeutemme ja alamme jutella naapureiden kanssa tai bussissa ja ratikassa vieressä istuvan kanssa, huomaamme, että usein kanssaihmiset ilahtuvat tällaisesta välittämisestä, huomaavaisuudesta.&nbsp;</p><p>Hyvään arkeen kuuluu välittäminen, toisistaan huolehtiminen. Ja hymyilläkin saa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalikentillä oppii paljon. Oppii, kun kuuntelee ihmisiä ja kuuntelee heidän arjen huoliaan ja ongelmiaan.

Eläkeläisiä on jo reippaasti yli miljoona. Valtaosa heistä on huolissaan oman arkensa pyörittämisestä ja jaksamisestaan.  Eläkkeiden verotus puhuttaa. Ja vaikka Kokoomus ja puolueen johto on jo useaan otteeseen selvästi sanonut, että eläkeläisiin kohdistuva verotus on hoidettava siten, ettei tässä maassa yhtäkään ryhmää voida verottaa eri tavalla, ei tämä viesti tunnu menevän perille. Eli kokoomus tahtoo jatkossa turvata kaikkien tulonsaajien yhtäläisen verotuksen. Näin voidaan turvata se, että eläkeläiset voivat kuluttaa, harrastaa ja käyttää palveluja, ja näin merkittävällä tavalla pyörittää yhteiskuntamme rattaita. 

Palvelujen saatavuus myös huolestuttaa ja pelottaakin. Lääkäriin ei helpolla ja se luo turvattomuuden tunnetta. Ja sitten kun  pääsee, pitää jonottaa ja odottaa. Julkisella puolella ei pidä kuvitella, että eläkeläisillä on kaikki maailman aika, joten he joutavat odottamaan montakin tuntia annetusta lääkärin ajasta. Tämä huolestuttaa ja kiukuttaa monia, jotka toimivat  omaishoitajina, tai ovat luvanneet hakea lastenlapsia päiväkodista, koulusta tai harrastuksista, tai ovat menossa omiin harrastuksiinsa. 

Varttuneemmat ihmiset toivovat, että palvelut säilyisivät lähellä. Kulosaaressa kuulin, ettei siellä ole enää pankkiautomaattia. Ja kun käteistä pitää mennä hakemaan kauempaa, samalla tehdään sitten ostoksiakin kauempana ja lähikaupat näivettyvät. Ja kyllähän me kaikki toivomme, että lähistöllämme olisi pieniä kivijalkakauppoja, mutta nekin säilyvät vain, jos me niiden palveluja käytämme. 

Hyvään arkeen kuuluu myös kiireettömyys. Pitää olla mahdollista ylittää Mannerheimintie yksillä liikennevaloilla. Ja nythän joihinkin isoihin kauppoihin on tullut ns. hitaita kassoja, joissa saa rauhassa kaivaa kukkaron pohjalta kolikoita ja jutella kassan kanssa. Tämä on mahtavaa. Kun vielä keräämme rohkeutemme ja alamme jutella naapureiden kanssa tai bussissa ja ratikassa vieressä istuvan kanssa, huomaamme, että usein kanssaihmiset ilahtuvat tällaisesta välittämisestä, huomaavaisuudesta. 

Hyvään arkeen kuuluu välittäminen, toisistaan huolehtiminen. Ja hymyilläkin saa!

]]>
1 http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192828-arjen-huolia#comments Arki Helsinki Palvelut Seniorit Tue, 14 Apr 2015 08:26:00 +0000 Marjatta Rasi http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192828-arjen-huolia
Venäjä puhuttaa http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192827-venaja-puhuttaa <p>Halusi tai ei, Venäjä puhuttaa toreilla ja turuilla. Eikä ihme. Me olemme tuudittautuneet elämään sellaisessa turvallisuusympäristössä, jota tänään ei ole.&nbsp;</p><p>Runsas vuosi sitten Venäjä lähti voimapolitiikan tielle. Se osoitti olevansa valmis käyttämään sotilaallista voimaa omia poliittisia päämääriä ajaakseen. Venäjän myötävaikutuksella sotatoimet jatkuvat Ukrainan itäosassa. Krimistä Venäjä tuskin luopuu. Näin Venäjä on merkittävästi heikentänyt Euroopassa pitkään vallinnutta turvallisuus- ja yhteistyöjärjestelmää. Ja tämä neljä vuosikymmentä ETYJ-huippukokouksesta, jonka päätösasiakirjaa Venäjä on räikeästi rikkonut, kuten kansainvälistä oikeutta ylipäätään ja YK:n peruskirjaa.</p><p>Voidaan kysyäkin, miksi nykyiset 17 miljoonaa neliökilometriä evät riitä Venäjälle? Venäjän politiikkaa voidaan yrittää selittää - vaan ei ymmärtää - sosialismin jälkeisellä sekasorrolla sekä imperiuminsa menettäneen suurvallan kokemille nöyryytyksille. Muistetaan vain, että Jeltsinkin kiukutteli välillä, että Venäjää kohdellaan kuin mitäkin banaanivaltiota. Maa ei milloinkaan sopeutunut imperiuminsa hajoamiseen ja kylmän sodan päättymiseen.</p><p>Nyt Venäjä on etääntynyt Euroopasta sekä sen arvomaailmasta. Entinen tärkeä yhteistyökumppani EU leimataan Naton ohella viholliseksi. Maa kulkee omaa tietään. Emme tiedä, mitkä sen perimmäiset päämäärät ovat. Emme näin ollen pysty ennustamaan sen tulevaa käyttäytymistä. Eikä sitä näytä kiinnostavan kansainvälinen mielipide. Kysyä voi, miten kauan Venäjä nykyisessä globaalissa maailmassa voi eristää itsensä. Eikö &nbsp;Venäjän tulisi käyttää enemmän voimavarojaan taloutensa uudistamiseen, infransa ja oikeusjärjestelmänsä rakentamiseen sekä kansalaisten elinolojen parantamiseen ydinaseilla kerskailun ja varustautumisen sijaan?&nbsp;</p><p>Itse en pidä Venäjää Suomelle uhkana. Mutta meidän tulee nähdä turvallisuusympäristömme muutokset, erityisesti Itämeren piirissä. Suomen tulee toimia yhtenäisen EU:n säilyttämiseksi, ja samalla on jatkettava yhteistyötä ja eri alojen kontakteja. Ei tässä ole ristiriitaa siitäkään huolimatta, että toisin kuin Suomi, Venäjä on poliittiselta järjestelmältään ohjattu demokratia, sen oikeusvaltiokehitys on kesken ja korruptio on mittavaa.</p><p>Venäjä on koko itsenäisen historiamme aikana ollut meille hankala naapuri. Mutta naapurin kanssa on elettävä ja löydettävä yhteiset intressit.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Halusi tai ei, Venäjä puhuttaa toreilla ja turuilla. Eikä ihme. Me olemme tuudittautuneet elämään sellaisessa turvallisuusympäristössä, jota tänään ei ole. 

Runsas vuosi sitten Venäjä lähti voimapolitiikan tielle. Se osoitti olevansa valmis käyttämään sotilaallista voimaa omia poliittisia päämääriä ajaakseen. Venäjän myötävaikutuksella sotatoimet jatkuvat Ukrainan itäosassa. Krimistä Venäjä tuskin luopuu. Näin Venäjä on merkittävästi heikentänyt Euroopassa pitkään vallinnutta turvallisuus- ja yhteistyöjärjestelmää. Ja tämä neljä vuosikymmentä ETYJ-huippukokouksesta, jonka päätösasiakirjaa Venäjä on räikeästi rikkonut, kuten kansainvälistä oikeutta ylipäätään ja YK:n peruskirjaa.

Voidaan kysyäkin, miksi nykyiset 17 miljoonaa neliökilometriä evät riitä Venäjälle? Venäjän politiikkaa voidaan yrittää selittää - vaan ei ymmärtää - sosialismin jälkeisellä sekasorrolla sekä imperiuminsa menettäneen suurvallan kokemille nöyryytyksille. Muistetaan vain, että Jeltsinkin kiukutteli välillä, että Venäjää kohdellaan kuin mitäkin banaanivaltiota. Maa ei milloinkaan sopeutunut imperiuminsa hajoamiseen ja kylmän sodan päättymiseen.

Nyt Venäjä on etääntynyt Euroopasta sekä sen arvomaailmasta. Entinen tärkeä yhteistyökumppani EU leimataan Naton ohella viholliseksi. Maa kulkee omaa tietään. Emme tiedä, mitkä sen perimmäiset päämäärät ovat. Emme näin ollen pysty ennustamaan sen tulevaa käyttäytymistä. Eikä sitä näytä kiinnostavan kansainvälinen mielipide. Kysyä voi, miten kauan Venäjä nykyisessä globaalissa maailmassa voi eristää itsensä. Eikö  Venäjän tulisi käyttää enemmän voimavarojaan taloutensa uudistamiseen, infransa ja oikeusjärjestelmänsä rakentamiseen sekä kansalaisten elinolojen parantamiseen ydinaseilla kerskailun ja varustautumisen sijaan? 

Itse en pidä Venäjää Suomelle uhkana. Mutta meidän tulee nähdä turvallisuusympäristömme muutokset, erityisesti Itämeren piirissä. Suomen tulee toimia yhtenäisen EU:n säilyttämiseksi, ja samalla on jatkettava yhteistyötä ja eri alojen kontakteja. Ei tässä ole ristiriitaa siitäkään huolimatta, että toisin kuin Suomi, Venäjä on poliittiselta järjestelmältään ohjattu demokratia, sen oikeusvaltiokehitys on kesken ja korruptio on mittavaa.

Venäjä on koko itsenäisen historiamme aikana ollut meille hankala naapuri. Mutta naapurin kanssa on elettävä ja löydettävä yhteiset intressit.

]]>
5 http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192827-venaja-puhuttaa#comments EU ja Venäjä Nato Nato ja Venäjä Venäjä Mon, 13 Apr 2015 15:25:46 +0000 Marjatta Rasi http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192827-venaja-puhuttaa
Sisäinen turvallisuus http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192091-sisainen-turvallisuus <p>Me suomalaiset olemme onnellisessa asemassa, sillä elämme vakaassa ja turvallisessa yhteiskunnassa ja voimme aika tavalla rauhassa keskittyä arkipäivän askareisiin. On kuitenkin edesvastuutonta pitää vallitsevia olosuhteita itsestäänselvyyksinä. Ne on saavutettu kovan työn ja uhrauksien kautta. Turvallisuuden ja vakauden eteen on tehtävä jatkuvasti töitä.&nbsp;</p><p>Olen itse saanut kasvaa maalla, missä lapsuudessani ei laitettu edes ovia lukkoon eikä minulla koskaan ollut lapsuudenkotini avainta. Ja kun edessä oli pidempi poissaolo, ovet lukittiin, mutta koko kylä tiesi, missä avainta säilytettiin. Tähän emme voine enää palata. Mutta voimme rakentaa Suomea siten, että &nbsp;kriisien ja uhkien kohdatessa voimme turvata ammattitaitoiseen virkavaltaan.&nbsp;</p><p>Minut on kasvatettu luottamaan poliisiin, poliisi on ystävä. Kansainvälisestä vinkkelistä asiaa katsoen tietää, että juuri näin on. Kyseessä on yksi verotuloin hankittu etuoikeus, jonka olemme kyenneet rakentamaan ja ylläpitämään, ja siitä on pidettävä kiinni.</p><p>Arjen turvallisuuteen kuuluu toki paljon muutakin. Tasa-arvoinen peruskoulumme ja koulutuksemme korkea taso luo myös turvallisuuden tunnetta sekä omiin että maamme mahdollisuuksiin selvitä globaalissa maailmassa. Turvallisuuteen kuuluu myös se, että tiedämme saavamme apua, kun erilaisissa elämäntilanteissamme sitä tarvitsemme. Työttömiä ja syrjäytyneitä on autettava, ei vain taloudellisesti, vaan myös pääsemään takaisin arjen rutiineihin ja oman elämän hallintaan. Lasten koulunkäynnin on oltava turvallista, koulukiusaamisesta on päästävä eroon.</p><p>Monet ikäihmiset, ikärikkaat, kokevat tänään olonsa ja elämänsä turvattomaksi. Näin ei saa olla. Yksinäisyys on iso, turvattomuuden tunnetta aiheuttava tekijä. Tässä me ihan jokainen voimme olla avuksi. Kotona asuminen on varmasti monen toive, mutta kotiin ei saa ketään jättää yksin. Kotiavustajilla on liikaa töitä, he ovat jaksamisensa äärirajoilla, ja tähän tarvitaan muutosta. Mutta me itse kukin voimme auttaa, jos ja kun tiedämme, että naapuristossamme asuu yksinäinen henkilö - ei välttämättä tarvitse olla ikärikas. Voidaan piipahtaa juttelemaan kupposelle kahvia jne. Heitä, kuten meitä kaikkia huolestuttaa ja tuo &nbsp;turvattomuuden tunnetta myös terveyspalvelujen saaminen. Suomihan on yksi niitä eurooppalaisia maita, joissa pitää jonottaa ja odottaa lääkäriin pääsyä. Tähän on kiireesti saatava korjausliike.</p><p>Sisäinen, oman arjen turvallisuus on meille kaikille tärkeä asia, vaikka emme sitä usein joudu pohtimaan. &nbsp;Se on asia, jonka eteen me kaikki voimme tehdä paljon. Siispä tehdään!&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me suomalaiset olemme onnellisessa asemassa, sillä elämme vakaassa ja turvallisessa yhteiskunnassa ja voimme aika tavalla rauhassa keskittyä arkipäivän askareisiin. On kuitenkin edesvastuutonta pitää vallitsevia olosuhteita itsestäänselvyyksinä. Ne on saavutettu kovan työn ja uhrauksien kautta. Turvallisuuden ja vakauden eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. 

Olen itse saanut kasvaa maalla, missä lapsuudessani ei laitettu edes ovia lukkoon eikä minulla koskaan ollut lapsuudenkotini avainta. Ja kun edessä oli pidempi poissaolo, ovet lukittiin, mutta koko kylä tiesi, missä avainta säilytettiin. Tähän emme voine enää palata. Mutta voimme rakentaa Suomea siten, että  kriisien ja uhkien kohdatessa voimme turvata ammattitaitoiseen virkavaltaan. 

Minut on kasvatettu luottamaan poliisiin, poliisi on ystävä. Kansainvälisestä vinkkelistä asiaa katsoen tietää, että juuri näin on. Kyseessä on yksi verotuloin hankittu etuoikeus, jonka olemme kyenneet rakentamaan ja ylläpitämään, ja siitä on pidettävä kiinni.

Arjen turvallisuuteen kuuluu toki paljon muutakin. Tasa-arvoinen peruskoulumme ja koulutuksemme korkea taso luo myös turvallisuuden tunnetta sekä omiin että maamme mahdollisuuksiin selvitä globaalissa maailmassa. Turvallisuuteen kuuluu myös se, että tiedämme saavamme apua, kun erilaisissa elämäntilanteissamme sitä tarvitsemme. Työttömiä ja syrjäytyneitä on autettava, ei vain taloudellisesti, vaan myös pääsemään takaisin arjen rutiineihin ja oman elämän hallintaan. Lasten koulunkäynnin on oltava turvallista, koulukiusaamisesta on päästävä eroon.

Monet ikäihmiset, ikärikkaat, kokevat tänään olonsa ja elämänsä turvattomaksi. Näin ei saa olla. Yksinäisyys on iso, turvattomuuden tunnetta aiheuttava tekijä. Tässä me ihan jokainen voimme olla avuksi. Kotona asuminen on varmasti monen toive, mutta kotiin ei saa ketään jättää yksin. Kotiavustajilla on liikaa töitä, he ovat jaksamisensa äärirajoilla, ja tähän tarvitaan muutosta. Mutta me itse kukin voimme auttaa, jos ja kun tiedämme, että naapuristossamme asuu yksinäinen henkilö - ei välttämättä tarvitse olla ikärikas. Voidaan piipahtaa juttelemaan kupposelle kahvia jne. Heitä, kuten meitä kaikkia huolestuttaa ja tuo  turvattomuuden tunnetta myös terveyspalvelujen saaminen. Suomihan on yksi niitä eurooppalaisia maita, joissa pitää jonottaa ja odottaa lääkäriin pääsyä. Tähän on kiireesti saatava korjausliike.

Sisäinen, oman arjen turvallisuus on meille kaikille tärkeä asia, vaikka emme sitä usein joudu pohtimaan.  Se on asia, jonka eteen me kaikki voimme tehdä paljon. Siispä tehdään! 

]]>
2 http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192091-sisainen-turvallisuus#comments Ikäihmiset Poliisi Sisäinen turvallisuus Terveyspalvelut Turvallisuus Tue, 07 Apr 2015 00:34:47 +0000 Marjatta Rasi http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192091-sisainen-turvallisuus
Venäjän informaatiosota http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191387-venajan-informaatiosota <p>Venäjän Ukrainan tilanteen synnyttämä propaganda Maidenin aukion tapahtumista lähtien &nbsp;on ollut yhtä ja samaa. Ukrainan hallitusta on soimattu natsihallitukseksi ja siksi Ukrainan kansa pitää vapauttaa natsien ikeestä. Venäjän ensi toimena Donetskin valtaamisen jälkeen oli ottaa TV-asema haltuun ja korvata Ukrainan lähetykset omalla propagandallaan. Kremlin propagandakoneisto on ollut hybridisodankäynnin avain Ukrainassa. Ja sillä on pönkitetty presidentti Putinin asemaa.&nbsp;</p><p>Mutta, kuten olemme nähneet, propaganda leviää kulovalkean tavoin. Se leviää kaikkialle ja monilla kielillä. Se leviää kirjoitetussa mediassa - jopa New York Timesissä - ja somessa ja sitä on salakuljetettu luotettaviin ja arvostettuihin medioihinkin. Tutkijat Peter Pomeramtsev ja Michael Weiss muun muassa ovat jo pitkään puhuneet informaation aseistamisesta.&nbsp;</p><p>Ja vihdoin EU:kin on heräämässä. EU:n ongelma taas kerran on se, että unioni reagoi asioihin, mutta ei ennakoi, eikä toimi. EU:n ulkopoliittiselta edustajalta Federika Mogherinilta odotetaan nyt suunnitelmaa Venäjän &quot;trollauksen&quot; vastapainoksi. Helppoa tämä ei ole, sillä &quot;trollauksen&quot; vaikutukset koetaan kovasti eri tavalla esimerkiksi Iso-Britanniassa kuin esimerkiksi Baltian maissa, joissa kaikissa on merkittävä venäjänkielinen vöestö.&nbsp;</p><p>EU:n ja yksittäisten EU-maiden tulisi pystyä välittämään oma viestinsä paremmin. Ollaanko jo kokonaan hävitty propagandasodassa Venäjälle? Putsaammeko lumivyöryä teelusikalla? EU aliarvioi pitkään Putinin sotilaallisen voiman Ukrainassa ja nyt on iso riski, että aliarvioidaan disinformaation uhka. Ei tule toimia samalla tavalla, vaan on pystyttävä luomaan taitava, uskottava tapa vastata propagandaan. Meidän ei kuitenkaan pidä toimia, kuten Venäjä toimii. Tarvitaan innovatiivisuutta, yhdessä tekemistä ja varojakin. Totuudelle pitää antaa mahdollisuus.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjän Ukrainan tilanteen synnyttämä propaganda Maidenin aukion tapahtumista lähtien  on ollut yhtä ja samaa. Ukrainan hallitusta on soimattu natsihallitukseksi ja siksi Ukrainan kansa pitää vapauttaa natsien ikeestä. Venäjän ensi toimena Donetskin valtaamisen jälkeen oli ottaa TV-asema haltuun ja korvata Ukrainan lähetykset omalla propagandallaan. Kremlin propagandakoneisto on ollut hybridisodankäynnin avain Ukrainassa. Ja sillä on pönkitetty presidentti Putinin asemaa. 

Mutta, kuten olemme nähneet, propaganda leviää kulovalkean tavoin. Se leviää kaikkialle ja monilla kielillä. Se leviää kirjoitetussa mediassa - jopa New York Timesissä - ja somessa ja sitä on salakuljetettu luotettaviin ja arvostettuihin medioihinkin. Tutkijat Peter Pomeramtsev ja Michael Weiss muun muassa ovat jo pitkään puhuneet informaation aseistamisesta. 

Ja vihdoin EU:kin on heräämässä. EU:n ongelma taas kerran on se, että unioni reagoi asioihin, mutta ei ennakoi, eikä toimi. EU:n ulkopoliittiselta edustajalta Federika Mogherinilta odotetaan nyt suunnitelmaa Venäjän "trollauksen" vastapainoksi. Helppoa tämä ei ole, sillä "trollauksen" vaikutukset koetaan kovasti eri tavalla esimerkiksi Iso-Britanniassa kuin esimerkiksi Baltian maissa, joissa kaikissa on merkittävä venäjänkielinen vöestö. 

EU:n ja yksittäisten EU-maiden tulisi pystyä välittämään oma viestinsä paremmin. Ollaanko jo kokonaan hävitty propagandasodassa Venäjälle? Putsaammeko lumivyöryä teelusikalla? EU aliarvioi pitkään Putinin sotilaallisen voiman Ukrainassa ja nyt on iso riski, että aliarvioidaan disinformaation uhka. Ei tule toimia samalla tavalla, vaan on pystyttävä luomaan taitava, uskottava tapa vastata propagandaan. Meidän ei kuitenkaan pidä toimia, kuten Venäjä toimii. Tarvitaan innovatiivisuutta, yhdessä tekemistä ja varojakin. Totuudelle pitää antaa mahdollisuus. 

]]>
6 http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191387-venajan-informaatiosota#comments EU Informaatiosota Ukraina Venäjä Wed, 01 Apr 2015 04:51:00 +0000 Marjatta Rasi http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191387-venajan-informaatiosota
Kehitysyhteistyön haasteet http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191292-kehitysyhteistyon-haasteet <p>Suomen harjoittama kehitysyhteistyö on puhuttanut tänä keväänä On esitetty kritiikkiä ja kritiikille vastakritiikkiä. Ja hyvä on, että puhutaan. Monien kehitysmaiden tilanteet ovat muuttuneet ja apua antavien maiden on mietittävä yhdessä vastaanottavien maiden kanssa, miten ja millaista apua jatkossa annetaan.&nbsp;</p><p>Suomi ajaa kehitysyhteistyössään avoimen ja demokraattisen oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksien kunnioittamista, tasa- arvoa. Olemme itsekkäitä ja sitoneet tavoitteet omiin tavoitteisiimme. Tämä on tärkeää tänään, kun maailma fragmentoituu ja avoimen yhteiskunnallisen ja taloudellisen integraation tavoitteille on yhä enemmän haastajia.&nbsp;</p><p>Kehitysyhteistyötä harjoitetaan maissa, joissa primäärinen hätä on takana, mutta yhteiskunnat eivät ole päässeet kestävälle, myönteisen kehityksen tielle. Puhutaan yhteiskuntien ja valtarakenteiden makrotason kehittämisestä. Kauppa ja kehitys kuuluvat tähän kategoriaan.&nbsp;</p><p>Afrikan ja Euroopan kaupallis-taloudellisten suhteiden ja kilpailuasetelmien muutos haastaa mantereiden perinteiset raaka- ainekaupan ja kehitysyhteistyön muodot. Perinteisen kehitysavun sijasta kehitysmaissa halutaan lisätä kaikkia osapuolia hyödyttäviä &nbsp;kaupallisia suhteita. Afrikan kehitystä voidaan tukea kauppasuhteita kasvattamalla ja monipuolistamalla.&nbsp;</p><p>Kehitysyhteistyöhön käytettävin varojen kasvu tulee olemaan kaikissa maissa tulevina vuosina rajallista. Tarvitaan uutta ajattelua, asialistan muutosta tulevalla vaalikaudella siten, että vahvistetaan yhteistä agendaa taloudellisen yhteistyön suuntaan. Parannetaan vapaakauppasopimuksia ja avoimen talouden rakenteiden toimivuutta. Talouden kehitys tuo työtä ja uusia työpaikkoja, ja työ ja työpaikat ihmisille hillitsevät ääriliikkeiden vetoa.&nbsp;</p><p>Kaupallisten suhteiden kehittämisen tulee auttaa ja hyödyttää kehitysmaita, mutta saa ja tulee siitä olla hyötyä Suomen viennillekin. Mutta näilläkin markkinoilla pärjäämme vain palauttamalla oma kilpailukykymme.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen harjoittama kehitysyhteistyö on puhuttanut tänä keväänä On esitetty kritiikkiä ja kritiikille vastakritiikkiä. Ja hyvä on, että puhutaan. Monien kehitysmaiden tilanteet ovat muuttuneet ja apua antavien maiden on mietittävä yhdessä vastaanottavien maiden kanssa, miten ja millaista apua jatkossa annetaan. 

Suomi ajaa kehitysyhteistyössään avoimen ja demokraattisen oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksien kunnioittamista, tasa- arvoa. Olemme itsekkäitä ja sitoneet tavoitteet omiin tavoitteisiimme. Tämä on tärkeää tänään, kun maailma fragmentoituu ja avoimen yhteiskunnallisen ja taloudellisen integraation tavoitteille on yhä enemmän haastajia. 

Kehitysyhteistyötä harjoitetaan maissa, joissa primäärinen hätä on takana, mutta yhteiskunnat eivät ole päässeet kestävälle, myönteisen kehityksen tielle. Puhutaan yhteiskuntien ja valtarakenteiden makrotason kehittämisestä. Kauppa ja kehitys kuuluvat tähän kategoriaan. 

Afrikan ja Euroopan kaupallis-taloudellisten suhteiden ja kilpailuasetelmien muutos haastaa mantereiden perinteiset raaka- ainekaupan ja kehitysyhteistyön muodot. Perinteisen kehitysavun sijasta kehitysmaissa halutaan lisätä kaikkia osapuolia hyödyttäviä  kaupallisia suhteita. Afrikan kehitystä voidaan tukea kauppasuhteita kasvattamalla ja monipuolistamalla. 

Kehitysyhteistyöhön käytettävin varojen kasvu tulee olemaan kaikissa maissa tulevina vuosina rajallista. Tarvitaan uutta ajattelua, asialistan muutosta tulevalla vaalikaudella siten, että vahvistetaan yhteistä agendaa taloudellisen yhteistyön suuntaan. Parannetaan vapaakauppasopimuksia ja avoimen talouden rakenteiden toimivuutta. Talouden kehitys tuo työtä ja uusia työpaikkoja, ja työ ja työpaikat ihmisille hillitsevät ääriliikkeiden vetoa. 

Kaupallisten suhteiden kehittämisen tulee auttaa ja hyödyttää kehitysmaita, mutta saa ja tulee siitä olla hyötyä Suomen viennillekin. Mutta näilläkin markkinoilla pärjäämme vain palauttamalla oma kilpailukykymme. 

]]>
5 http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191292-kehitysyhteistyon-haasteet#comments Afrikka Eurooppa Kehitysyhteistyö Talous Sun, 29 Mar 2015 11:01:02 +0000 Marjatta Rasi http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191292-kehitysyhteistyon-haasteet
Talouden korjausliike http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190044-talouden-korjausliike <p>Suomessa synkistellään laman keskellä. Vientituotteidemme ja palvelujen kysyntä on heikkoa. Ja seuraukset tuntuvat. Ylläpidämme korkeaa elintasoamme, hyvinvointiyhteiskuntaa velalla. Syömme iloisesti lastemme ja lastenlastemme eväitä. Velkaelvytys ei ole toiminut. Ei ole pystytty luomaan lisää työtä ulkomaankauppaa harjoittavissa yrityksissä.&nbsp;</p><p>On tehtävä KORJAUSLIIKE vientiteollisuuden, erityisesti pienten ja keskisuurten vientiyritysten työn lisäämiseksi. Tarvitaan visio tulevaisuuden suunnasta. Vision meille tarjosivat Anders Borg ja Juhana Vartiainen. Samoja lääkkeitä meille ovat pitkään tarjonneet Juhana Vartiainen, Sixten Korkman, Raimo Sailas sekä monien taloudellisten &nbsp;tutkimuslaitosten ja pankkien asiantuntijat. Lääkkeiden nielemien on ollut Suomessa vain ylivoimaisen vaikeaa. Ja tauti vain pahenee ja pahenee, jos lääkkeitä ei edelleenkään niellä.&nbsp;</p><p>Tämän päivän varsinaiset ulkomaanmarkkinat ovat EU:n sisämarkkinoiden ja läntisten teollisuusmaiden ulkopuolella kehittyvissä talouksissa. Pään nosto synkistelystä näyttää meille, että kehittyvillä markkinoilla on kysyntää suomalaisille tuotteille ja palveluille. Meidän tulee tiedostaa kysyntä ja rehellisesti huomata, että tietomme &nbsp;ja toimintakykymme kehittyvien maiden kasvumarkkinoiden hyödyntämisessä on rajoittunutta. Pitämällä huolen eurooppalaisesta kilpailukyvystämme luomme edellytykset pärjätä myös Aasian, Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Lähi- idän kasvavilla markkinoilla. Nämä alueet tarjoavat markkinoita suomalaiselle teknologiaviennille: cleantech, biotalous, terveysteknologia, terveyteen liittyvät tuotteet (Ksylitol, laktoosittomat tuotteet jne.), elintarvikkeet jne.</p><p>Nyt vaan rohkeasti ylös, ulos ja uusille markkina-alueille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa synkistellään laman keskellä. Vientituotteidemme ja palvelujen kysyntä on heikkoa. Ja seuraukset tuntuvat. Ylläpidämme korkeaa elintasoamme, hyvinvointiyhteiskuntaa velalla. Syömme iloisesti lastemme ja lastenlastemme eväitä. Velkaelvytys ei ole toiminut. Ei ole pystytty luomaan lisää työtä ulkomaankauppaa harjoittavissa yrityksissä. 

On tehtävä KORJAUSLIIKE vientiteollisuuden, erityisesti pienten ja keskisuurten vientiyritysten työn lisäämiseksi. Tarvitaan visio tulevaisuuden suunnasta. Vision meille tarjosivat Anders Borg ja Juhana Vartiainen. Samoja lääkkeitä meille ovat pitkään tarjonneet Juhana Vartiainen, Sixten Korkman, Raimo Sailas sekä monien taloudellisten  tutkimuslaitosten ja pankkien asiantuntijat. Lääkkeiden nielemien on ollut Suomessa vain ylivoimaisen vaikeaa. Ja tauti vain pahenee ja pahenee, jos lääkkeitä ei edelleenkään niellä. 

Tämän päivän varsinaiset ulkomaanmarkkinat ovat EU:n sisämarkkinoiden ja läntisten teollisuusmaiden ulkopuolella kehittyvissä talouksissa. Pään nosto synkistelystä näyttää meille, että kehittyvillä markkinoilla on kysyntää suomalaisille tuotteille ja palveluille. Meidän tulee tiedostaa kysyntä ja rehellisesti huomata, että tietomme  ja toimintakykymme kehittyvien maiden kasvumarkkinoiden hyödyntämisessä on rajoittunutta. Pitämällä huolen eurooppalaisesta kilpailukyvystämme luomme edellytykset pärjätä myös Aasian, Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Lähi- idän kasvavilla markkinoilla. Nämä alueet tarjoavat markkinoita suomalaiselle teknologiaviennille: cleantech, biotalous, terveysteknologia, terveyteen liittyvät tuotteet (Ksylitol, laktoosittomat tuotteet jne.), elintarvikkeet jne.

Nyt vaan rohkeasti ylös, ulos ja uusille markkina-alueille.

]]>
3 http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190044-talouden-korjausliike#comments Suomen velkaantuminen Talous Tue, 17 Mar 2015 10:22:29 +0000 Marjatta Rasi http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190044-talouden-korjausliike
Naisten Pankki juhlii http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189183-naisten-pankki-juhlii <p>Naisten Pankki juhlii olemassaoloaan ja upeita saavutuksiaan 10.3.2015. Mutta, miten ja mistä kaikki alkoi?&nbsp;</p><p>Toimin vuosina 2005-2009 Ulkoasiainhallinnon kehitysyhteistyöstä vastaavana alivaltiosihteerinä palattuani New Yorkista YK-suurlähettilään tehtävästä. YK:n agendalla kehitysmaiden ongelmat näyttelevät merkittävää osaa. Ja Suomessa kehitysmaiden auttaminen ja tukeminen nautti ja nauttii yhä laajaa kannatusta kritiikistä huolimatta.&nbsp;</p><p>Mutta tuesta ja kannatuksesta huolimatta kuulin usein kommentteja, että apu menee hukkaan, ei sillä mitään aikaansaada jne., jne. Mielessäni syntyi ajatus kutsua eri alojen vaikuttajanaisia tutustumaan Suomen toimintaan ajatuksena, että he sitten omissa ympyröissään, haastatteluissaan voisivat kertoa omista näkemyksistään ja kokemuksestaan.&nbsp;</p><p>Matkan kohteeksi valittiin rohkeasti juuri sodasta toipumassa oleva Liberia. Ja olihan se kokemus monille matkalaisille, jotka eivät ennen olleet käyneet kehitysmaassa eivätkä Afrikassa. Sähköä oli jos oli ja vettä tuli jos tuli. Hiuksia ei voi föönata eikä paahtoleipää saa. Mutta tärkeämpää oli matkakumppanien ymmärrys siitä, että olosuhteet ovat vaikeat; pimeys tulee, eikä silloin voi tehdä työtä, opiskella jne. Toinen tärkeä ja tunteitakin nostattava kokemus oli se, että ihmiset olivat positiivisia, he luottivat tulevaisuuteen.&nbsp;</p><p>Kotimatkalla sitten yhdessä pohdimme, mitä voisimme tehdä auttaaksemme. Innostuneet ajatukset sinkoilivat: perustetaan koulu tai kouluja, sairaala, terveyskeskus... Näistä taisin sitten monia ehdotuksia tyrmätä toteamalla, että ei ole infraa, ei ole henkilökuntaa. Niinpä päädyimme Naisten Pankkiin, mikroluottojen antamiseen naisille heidän kouluttamisekseen ammattiin tai auttamalla heitä luomaan itselleen työpaikan. Into oli valtava, eikä kestänyt kuin muutama kuukausi, kun pankki oli &nbsp;jo olemassa ja alkupääoman keräys käynnissä.&nbsp;</p><p>Nyt Pankin toiminta on vakiintunut. Lukuisa määrä naisia eri puolilla maailmaa on saanut alun paremmalle elämälle.&nbsp;</p><p>Eli voidaan hyvällä syyllä ja onnellisella mielellä pysähtyä juhlimaan rakasta Pankkiamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Naisten Pankki juhlii olemassaoloaan ja upeita saavutuksiaan 10.3.2015. Mutta, miten ja mistä kaikki alkoi? 

Toimin vuosina 2005-2009 Ulkoasiainhallinnon kehitysyhteistyöstä vastaavana alivaltiosihteerinä palattuani New Yorkista YK-suurlähettilään tehtävästä. YK:n agendalla kehitysmaiden ongelmat näyttelevät merkittävää osaa. Ja Suomessa kehitysmaiden auttaminen ja tukeminen nautti ja nauttii yhä laajaa kannatusta kritiikistä huolimatta. 

Mutta tuesta ja kannatuksesta huolimatta kuulin usein kommentteja, että apu menee hukkaan, ei sillä mitään aikaansaada jne., jne. Mielessäni syntyi ajatus kutsua eri alojen vaikuttajanaisia tutustumaan Suomen toimintaan ajatuksena, että he sitten omissa ympyröissään, haastatteluissaan voisivat kertoa omista näkemyksistään ja kokemuksestaan. 

Matkan kohteeksi valittiin rohkeasti juuri sodasta toipumassa oleva Liberia. Ja olihan se kokemus monille matkalaisille, jotka eivät ennen olleet käyneet kehitysmaassa eivätkä Afrikassa. Sähköä oli jos oli ja vettä tuli jos tuli. Hiuksia ei voi föönata eikä paahtoleipää saa. Mutta tärkeämpää oli matkakumppanien ymmärrys siitä, että olosuhteet ovat vaikeat; pimeys tulee, eikä silloin voi tehdä työtä, opiskella jne. Toinen tärkeä ja tunteitakin nostattava kokemus oli se, että ihmiset olivat positiivisia, he luottivat tulevaisuuteen. 

Kotimatkalla sitten yhdessä pohdimme, mitä voisimme tehdä auttaaksemme. Innostuneet ajatukset sinkoilivat: perustetaan koulu tai kouluja, sairaala, terveyskeskus... Näistä taisin sitten monia ehdotuksia tyrmätä toteamalla, että ei ole infraa, ei ole henkilökuntaa. Niinpä päädyimme Naisten Pankkiin, mikroluottojen antamiseen naisille heidän kouluttamisekseen ammattiin tai auttamalla heitä luomaan itselleen työpaikan. Into oli valtava, eikä kestänyt kuin muutama kuukausi, kun pankki oli  jo olemassa ja alkupääoman keräys käynnissä. 

Nyt Pankin toiminta on vakiintunut. Lukuisa määrä naisia eri puolilla maailmaa on saanut alun paremmalle elämälle. 

Eli voidaan hyvällä syyllä ja onnellisella mielellä pysähtyä juhlimaan rakasta Pankkiamme.

]]>
1 http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189183-naisten-pankki-juhlii#comments Kansainvälisyys Kehitysmaat Kehitysyhteistyö Naisten Pankki Talous Mon, 09 Mar 2015 00:52:52 +0000 Marjatta Rasi http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189183-naisten-pankki-juhlii
Naiset, äänestäkää naisia http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188809-naiset-aanestakaa-naisia <p>Eduskuntavaalit lähestyvät. Mietitäänpä huolellisesti - itse kukin - ketä äänestämme.&nbsp;</p><p>Naiset saivat Suomessa yleisen ja yhtäläisen äänioikeiden sekä vaalikelpoisuuden vuonna 1906. Ensimmäisenä maailmassa, vaikka Uusi-Seelanti &nbsp;usein tästä kunnian ottaakin. Mutta Uudessa-Seelannissa äänioikeus ei koskenut koko väestöä, sillä alkuperäkansojen naisille (ei kai miehilläkään?) ei äänioikeutta suotu. Eivätkä naiset voineet asettua ehdolle, eli NAISET SAIVAT OIKEUDEN ÄÄNESTÄÄ MIEHIÄ! Tästä aiheutin melkeinpä diplomaattisen selkkauksen YK-suurlähettiläänä ollessani, kun Uuden-Seelannin juhliessa hienoa saavutustaan onnittelin heitä siitä, että naiset saivat oikeuden äänestää miehiä.</p><p>Kevään ehdokasasettelussa meille tarjotaan enemmän miehiä kuin naisia. Eli meillä naisilla voi olla vähemmän valinnanvaraa, mutta jokaisella puolueella on upeita naisia tarjolla. Ikärasismiakin taitaa olla, sillä miesehdokkaista n 20 % on yli 60-vuotiaita, kun taas naisissa vastaava prosentti on noin 12. Paluuta yrittävistä 30:sta ehdokkaasta iso osa on tuttuja mieskonkareita! Voi toki olla niin, että tämän päivän maailmassa se, onko ehdokas mies vai nainen, ei ole merkityksellinen. Näin taisin itsekin ajatella joskus, kun olin sitä mieltä, että tasa-arvo Suomessa on jo pitkällä.</p><p>Mutta naisenemmistö eduskunnassa takaa vaikuttamisen yhteiskuntamme kaikilla lohkoilla, erityisesti taloudessa. Tähän meillä on huhtikuussa mahdollisuus. Hyvät naiset, tartutaan tuohon mahdollisuuteen, äänestetään naisia ja otetaan meille kuuluva toimintavalta, päätäntävalta 19.4.2015!!!!! Kääritään sitten hihat ja tehdään yhteistyötä - myös miesten kanssa maan asioiden kuntoon laittamisessa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskuntavaalit lähestyvät. Mietitäänpä huolellisesti - itse kukin - ketä äänestämme. 

Naiset saivat Suomessa yleisen ja yhtäläisen äänioikeiden sekä vaalikelpoisuuden vuonna 1906. Ensimmäisenä maailmassa, vaikka Uusi-Seelanti  usein tästä kunnian ottaakin. Mutta Uudessa-Seelannissa äänioikeus ei koskenut koko väestöä, sillä alkuperäkansojen naisille (ei kai miehilläkään?) ei äänioikeutta suotu. Eivätkä naiset voineet asettua ehdolle, eli NAISET SAIVAT OIKEUDEN ÄÄNESTÄÄ MIEHIÄ! Tästä aiheutin melkeinpä diplomaattisen selkkauksen YK-suurlähettiläänä ollessani, kun Uuden-Seelannin juhliessa hienoa saavutustaan onnittelin heitä siitä, että naiset saivat oikeuden äänestää miehiä.

Kevään ehdokasasettelussa meille tarjotaan enemmän miehiä kuin naisia. Eli meillä naisilla voi olla vähemmän valinnanvaraa, mutta jokaisella puolueella on upeita naisia tarjolla. Ikärasismiakin taitaa olla, sillä miesehdokkaista n 20 % on yli 60-vuotiaita, kun taas naisissa vastaava prosentti on noin 12. Paluuta yrittävistä 30:sta ehdokkaasta iso osa on tuttuja mieskonkareita! Voi toki olla niin, että tämän päivän maailmassa se, onko ehdokas mies vai nainen, ei ole merkityksellinen. Näin taisin itsekin ajatella joskus, kun olin sitä mieltä, että tasa-arvo Suomessa on jo pitkällä.

Mutta naisenemmistö eduskunnassa takaa vaikuttamisen yhteiskuntamme kaikilla lohkoilla, erityisesti taloudessa. Tähän meillä on huhtikuussa mahdollisuus. Hyvät naiset, tartutaan tuohon mahdollisuuteen, äänestetään naisia ja otetaan meille kuuluva toimintavalta, päätäntävalta 19.4.2015!!!!! Kääritään sitten hihat ja tehdään yhteistyötä - myös miesten kanssa maan asioiden kuntoon laittamisessa. 

]]>
9 http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188809-naiset-aanestakaa-naisia#comments Naiset Naistenpäivä Tasa-arvo Thu, 05 Mar 2015 07:37:35 +0000 Marjatta Rasi http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188809-naiset-aanestakaa-naisia
SOTE yhä vaan otsikoissa http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187880-sote-yha-vaan-otsikoissa <p>Kuten oli ennakoitavissa eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi hallituksen SOTE- esityksen olevan kuntien itsemääräämisoikeuden osalta perustuslain vastainen. Eli reput tuli, mutta hienoa on ,että kaikki puolueet yhdessä tahtovat löytää ratkaisun. On tehty niin paljon työtä, että eiköhän eri malleista ja pohdinnoista löydy se oikea lopputulema. Sillä me kaikki tiedämme, että sosiaali - ja terveyspalvelut eivät Suomessa toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Ja siksi uudistus on pakko aikaansaada. Suomi on poikkeuksellinen Euroopan maa siinä, että meillä potilas joutuu odottamaan ja jonottamaan hoitoon pääsemistä.</p><ul><li>uudistuksen on turvattava kaikille suomalaisille tasavertaiset sos. ja terveyspalvelut</li><li>palvelut pitää saada toimimaan tehokkaasti</li><li>kustannusten kasvua on voitava hillitä</li></ul><p>Ja jos tämä olisi helppoa, uudistus olisi jo tehty, kuten ministeri Huovinenkin on usein sanonut. Kyseessä on todella iso uudistus, johon sisältyy paljon poliittisia intohimoja.</p><p>Itse olisin uusituksen lähtökohdaksi ottanut rahoituksen ja ihmisen. Täytyyhän meidän jokaisen omia hankkeitamme suunnitellessa aloittaa rahoituksesta.</p><p>Vähemmälle kaikessa keskustelussa ja kirjoittelussa on jäänyt ihminen. Ihminen on se, jonka pitää olla uudistuksen keskiössä, ihmistä vartenhan tätä tehdään. Perustuslain mukaan kaikkia ihmisiä pitää kohdella tasapuolisesti. Ja näinhän ei nyt ole. Välillä on tuntunut siltä ,että tässä nyt vaan keskitytään hallintohäkkyröihin ja ihminen jää unhoon. Välillä on myös tuntunut siltä ,että sos. ja terveyden huollon palveluksessa olevat ihmiset eivät muista olevansa palvelutehtävässä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten oli ennakoitavissa eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi hallituksen SOTE- esityksen olevan kuntien itsemääräämisoikeuden osalta perustuslain vastainen. Eli reput tuli, mutta hienoa on ,että kaikki puolueet yhdessä tahtovat löytää ratkaisun. On tehty niin paljon työtä, että eiköhän eri malleista ja pohdinnoista löydy se oikea lopputulema. Sillä me kaikki tiedämme, että sosiaali - ja terveyspalvelut eivät Suomessa toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Ja siksi uudistus on pakko aikaansaada. Suomi on poikkeuksellinen Euroopan maa siinä, että meillä potilas joutuu odottamaan ja jonottamaan hoitoon pääsemistä.

  • uudistuksen on turvattava kaikille suomalaisille tasavertaiset sos. ja terveyspalvelut
  • palvelut pitää saada toimimaan tehokkaasti
  • kustannusten kasvua on voitava hillitä

Ja jos tämä olisi helppoa, uudistus olisi jo tehty, kuten ministeri Huovinenkin on usein sanonut. Kyseessä on todella iso uudistus, johon sisältyy paljon poliittisia intohimoja.

Itse olisin uusituksen lähtökohdaksi ottanut rahoituksen ja ihmisen. Täytyyhän meidän jokaisen omia hankkeitamme suunnitellessa aloittaa rahoituksesta.

Vähemmälle kaikessa keskustelussa ja kirjoittelussa on jäänyt ihminen. Ihminen on se, jonka pitää olla uudistuksen keskiössä, ihmistä vartenhan tätä tehdään. Perustuslain mukaan kaikkia ihmisiä pitää kohdella tasapuolisesti. Ja näinhän ei nyt ole. Välillä on tuntunut siltä ,että tässä nyt vaan keskitytään hallintohäkkyröihin ja ihminen jää unhoon. Välillä on myös tuntunut siltä ,että sos. ja terveyden huollon palveluksessa olevat ihmiset eivät muista olevansa palvelutehtävässä.

]]>
1 http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187880-sote-yha-vaan-otsikoissa#comments Kunta ja sote-uudistus Sote Wed, 25 Feb 2015 06:24:00 +0000 Marjatta Rasi http://marjattarasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187880-sote-yha-vaan-otsikoissa