*

MarjattaRasi

Kehitysyhteistyön haasteet

Suomen harjoittama kehitysyhteistyö on puhuttanut tänä keväänä On esitetty kritiikkiä ja kritiikille vastakritiikkiä. Ja hyvä on, että puhutaan. Monien kehitysmaiden tilanteet ovat muuttuneet ja apua antavien maiden on mietittävä yhdessä vastaanottavien maiden kanssa, miten ja millaista apua jatkossa annetaan. 

Suomi ajaa kehitysyhteistyössään avoimen ja demokraattisen oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksien kunnioittamista, tasa- arvoa. Olemme itsekkäitä ja sitoneet tavoitteet omiin tavoitteisiimme. Tämä on tärkeää tänään, kun maailma fragmentoituu ja avoimen yhteiskunnallisen ja taloudellisen integraation tavoitteille on yhä enemmän haastajia. 

Kehitysyhteistyötä harjoitetaan maissa, joissa primäärinen hätä on takana, mutta yhteiskunnat eivät ole päässeet kestävälle, myönteisen kehityksen tielle. Puhutaan yhteiskuntien ja valtarakenteiden makrotason kehittämisestä. Kauppa ja kehitys kuuluvat tähän kategoriaan. 

Afrikan ja Euroopan kaupallis-taloudellisten suhteiden ja kilpailuasetelmien muutos haastaa mantereiden perinteiset raaka- ainekaupan ja kehitysyhteistyön muodot. Perinteisen kehitysavun sijasta kehitysmaissa halutaan lisätä kaikkia osapuolia hyödyttäviä  kaupallisia suhteita. Afrikan kehitystä voidaan tukea kauppasuhteita kasvattamalla ja monipuolistamalla. 

Kehitysyhteistyöhön käytettävin varojen kasvu tulee olemaan kaikissa maissa tulevina vuosina rajallista. Tarvitaan uutta ajattelua, asialistan muutosta tulevalla vaalikaudella siten, että vahvistetaan yhteistä agendaa taloudellisen yhteistyön suuntaan. Parannetaan vapaakauppasopimuksia ja avoimen talouden rakenteiden toimivuutta. Talouden kehitys tuo työtä ja uusia työpaikkoja, ja työ ja työpaikat ihmisille hillitsevät ääriliikkeiden vetoa. 

Kaupallisten suhteiden kehittämisen tulee auttaa ja hyödyttää kehitysmaita, mutta saa ja tulee siitä olla hyötyä Suomen viennillekin. Mutta näilläkin markkinoilla pärjäämme vain palauttamalla oma kilpailukykymme. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

IS 26.3.2015:
"Stubb lyhentäisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa 300 miljoonan edestä. Zyskowiczillä summa oli 70 miljoonaa euroa. Kehitysavusta Stubb leikkaisi 300 miljoonaa, Zyskowicz 100 miljoonaa."
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-142734135...

Pj. Stubb leikkaisi siis työttömyysturvasta saman summan kuin kehitysavustakin. Zyskowicz tyytyisi noin kolmanneksen osuuteen siitä.
Sellaista se on, mutta joku filosofia (tai djupare mening) tuonkin takana kai piilee.

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri

Kehitysmaiden ongelmien takana on valtava korruptio ja sodat joita käydään useampia yhtä aikaa ja ne kestävät jopa vuosikymmeniä. Näille rikkaille afrikkalaisille johtajille on tärkeätä pitää Afrikka kehittymättömänä, jotta kehitys apurahat virtaavat.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Suomen tulee taata kehitysavun jatkuvuus ja kehitysyhteistyömäärärahan suuruus 0,7 prosentiksi BKTL:sta lakisääteisesti, kuten Britanniassa on tehty -

https://www.kepa.fi/uutiset/11250

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Turha hirttäytyä tässäkään asiassa lakiin tai julkilausumiin kiinni. Maailma muuttuu...

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri

Kehitysapu menee n. 10 - 15% järjestöille, 75 - 90% korruptoituneelle eliitille ja loput valtaapitävien heimojen jäsenille eli vallanpitäjien kannattajille. Korruptoitunut eliitti myös ryöstää luonnonvarat tai siis niistä saatavat varat.
Mosambikissä myydään pimeästi suomalaisten kunnostamaa jalopuumetsikön tuotteita mm. kiinalaisille 34 laivan päivävauhtia, jolloin valtiolle ei jää mitään, ei edes tullimaksuja, veroista puhumattakaan.

Toimituksen poiminnat